Nainen, 40-vuotta
"Kynä lähti vetämään paperilla ja silloin, kun se oikeasti tapahtui, hetki oli hätkähdyttävä. Suuria tunteita lähti myös liikkumaan. Iso asia nousi tapetille. Ikään kuin koin sisäisen lapseni tukahdutettuja tunteita ja omiani. Vatsanpohjassa ja kurkussa tuntui liikkuvan energiaa."
Mies 32-vuotta
"Sain yhteyden. Tuntui aika epätodelliselta. Kynä liikkui paperilla. Kirjoitusta ei tullut, mutta kynä liikkui. Tuntui kuin joku olisi vienyt kättäni eteenpäin. Välillä tuntui ihan kuin joku olisi koskettanut kättäni. Aivan uskomatonta. Kirjoitusta tai selkeää kuvaa ei tullut. Kynä liikkui aluksi aika pientä syheröä, mutta sitten liike alkoi pikkuhiljaa laajeta. Mieli aika tyhjä, kun yhteys tuli. Välillä omat ajatukset meinasivat sekoittaa harjoituksen. Mutta kun yhteys oli tullut, niin ajatukset eivät sitä päässeet katkaisemaan. Kädessä tuntui kihelmöintiä. Aika rauhallinen olo."
Sonja, 26-vuotta
"Tässä on kurssi, joka auttoi yhtä neitoa elämään enemmän ja murehtimaan vähemmän! Sielukirjoittaminen on ollut todella kaunis ja turvalliselta tuntuva polku hiljentyä ymmärtämään itseäni – ja elämää yleisesti. Henkisen hyvinvoinnin kehittäminen ja mieli ovat olleet jo pitkään suuri kiinnostuksen kohteeni, mutta vasta kurssilla opin oikeasti kuuntelemaan sisintäni, ja miten voin rauhoittaa itse itseäni. Omien ajatuslukkojen kirjoittaminen auki ja ylipäätänsä niiden ymmärtäminen on antanut minulle huomattavasti enemmän energiaa ja aikaa elää täydemmin.
Suosittelen lämmöllä kokeilemaan kurssia, etenkin jos terapiasta, meditaatiosta, mindfulness-menetelmästä tai muista henkistä hyvinvointia edistävistä harjoitteista ei ole muodostunut ”se oma juttu”. Tällä kurssilla ei tarvitse miettiä, tekeekö oikein vai väärin, sillä kynä ja paperi kuuntelevat, mutta eivät arvostele tai koita ratkoa tunteita järjellä. Menetelmä antaa työkaluja levolliseen ja kirkkaampaan mielentilaan."
Nainen, 77-vuotta
"Ensin kynä liikkui hyvin pienellä alueella. Sitten annoin kehoni täristä ja silloin kynään tuli vauhtia. Hengittelin myös tietoisesti. En kuullut mitään vastauksia, mutta mieleni ja kehoni nauttivat tekemisestä kyllä. Ensin tuli pientä söherrystä. Sitten annoin kehoni täristä ja hengittelin tietoisesti. Kynä alkoi liikkua laajasti ja innokkaasti. Olin oikeastaan innoissani! Oli hyvä mieli kuin lapsella. Keho alkoi aika pian täristä voimakkaasti rinnan ja vatsan alueella."
Nainen 53-vuotta
"Minulle avautui täysin uusi maailma. Minulle kirjoittaminen ylipäätään on ollut vaikeaa. Jollain tasolla olen pelännyt sitä enkä oikein tiedä miksi. Ehkä olen kontrolloinut itseäni ja tunteitani. Pikkuhiljaa olen vapautumassa tästä kontrollista ja ihmeellistä kyllä, Sielukirjoittaminen on auttanut siihen. Verkkokurssi on ihan huippu, ja erittäin hyvin tehty kokonaisuus. Meditaatio oli aivan uskomaton kokemus. Kirjoittaminen on erittäin hyvä keino tyhjentää mieltä. Ja sitten vaikka unohtaa kirjoittamani. Kurssi oli yllätys, että miten hyvin kokonaisuus on tehty ja miten kattava se on. Kurssi ylitti odotukseni."
"Kun tulin kurssille olin ihan ylikierroksilla, olo oli väsynyt ja kireä, mietin jatkuvasti tekemättömiä/keskeneräisiä asioita ja nyt - ensikertaa vuosiin - on sellainen olo, että sain pysähtyä! Kurssi oli mielenkiintoinen ja yllättävä. Se vapautti, voimautti ja levollisti. En tiennyt mitä odotin, mutta on sellainen olo, että odotukset täyttyivät. Ehdottomasti kannatti!"
Nainen 28-vuotta
"Sain yhteyden muodostumaan ja kynä lähti vauhdilla vetämään paperilla. Tunsin kynän liikkuvan, välillä tunsin myös ihan niin kuin joku olisi liikuttanut kättä eri asentoihin ja kynää pidettäväksi eri tavoilla kädessä. En kuitenkaan saanut mielikuvia eikä tunteita noussut pintaan. Suurimmaksi osaksi vetelin viivoja ja tein ympyröitä. Myös sydämiä ja kukkia tuli piirretyksi. Ensimmäisestä kysymyksestä, jossa kysyin kuulumisia, tuli aika aggressiivista viivojen vetelyä ja se kyllä näkyy lopputuloksessa. Oli ihanan vapauttava tunne, kun huomasi yhteyden syntymisen ja lapsi sai mahdollisuuden tulla esiin ja kertoa tuntemuksistaan. Olo oli seesteinen ja vapautunut. Keho tuntui kevyeltä, mutta istuminen alkoi tuntumaan vähän selässä."
Nainen, 34-vuotta, Porvoo
"Suosittelen kaikille suhtautumaan avoimin mielin erilaiseen lähestymistapaan kohdata mielen kiemurat, koska sitä ei näemmä kannata yhtään väheksyä. Sain valtavasti apua elämänhallintaan ja tunteiden käsittelyyn näillä keinoilla. Kurssi ei olisi voinut olla parempi."
"Ensin luulin, että kurssi on jotain hihhulointia, mutta osoittautuikin, että tämähän on ihan tiedettä ja fysiologiaa – siis jopa tieteellisesti selitettävissä. Luulin jotenkin, että tällä kurssilla pitkälti vaan hihhuloidaan, kun nimikin jo on ”Sielukirjoittaminen" :D Oli ihan mahtava juttu."
Nainen 51-vuotta
"Ensin ei tapahtunut mitään, seisoin pöydän ääressä silmät kiinni ja vain odotin. Mitä jos yhteyttä ei muodostukaan. Aikaa ei mennyt kauan, vaikka se tuntui siltä. Kynä lähti liikkumaan ja en muista milloin minusta olisi tuntunut näin hämmentyneeltä. Ja sitten tuli itku. Miksi en muista äidin syliä? Oliko äidillä aikaa ottaa minua syliin silloin, kun olisin sitä halunnut ja tarvinnut? Varmasti olin äidin sylissä, mutta miksi en muista sitä? Rintaan tuli puristava painava tunne."
Nainen, 41-vuotta, Kouvola
"Olen terapiassa käsitellyt paljon eri aiheita, mutta tämä on tosi syvälle menevää, ihan niihin syvimpiin tuntemuksiin kairaavaa prosessointia. En tällaista tiennyt olevan olemassakaan. Sano mun sanoneen: kukaan ei tule uskomaan, kun kerron kotipuolessa kokemuksistani, kun en melkein meinaa uskoa itsekään. On ollut kyllä hurjan mahtava kokemus, joka pitää itse kokea, muuten ei usko. Olo kurssin jälkeen oli luottavainen, yllättävän positiivinen ja rento. Kurssi auttoi pääsemään eteenpäin omassa prosessissani. Olin kerrankin oikeassa paikassa oikeaan aikaan!"
"Viime maanantaina osallistuin Sielukirjoituskurssille. Ekaksi turhauduin, tuli kiukku, että en osaa tätäkään, mutta nyt olen luovuttanut. Kuinka ollakaan, käsi alkoi kirjoittamaan, vastaamaan ja antamaan ohjeita. Hiljalleen olen alkanut luottamaan prosessiin, sillä jo nyt tapahtuu jotain, vain muutama päivä kurssista kuluneena..."
"Ensimmäinen ohje oli antaa anteeksi itselleni ja sen jälkeen kaikille. Kyyneleet valuivat ja sydän aukeni ja edelleen sydämen ja kehon alueella tapahtuu jotain. Mä vaan annan mennä ja oli kirjoitus mistä tahansa, niin minun "päivämieleni" ei osaa vakuuttaa minua niin syvästi. En kontrolloi enkä mieti enää. Ego on hyvä renki, mutta huono isäntä."
Annika, 45-vuotta
"No tässä mennään ja sydän sykkii muutoksen aalloilla, omat kahleet alkavat tippua maahan... vapauteen. Olen paljon työstänyt pakon sanelemana, eli itsetutkiskellen. Joskus osallistuin intuitiivisen kirjoittamisen verkkokurssille, mutta en oikein saanut sitä käyntiin. Koen johdatuksena, että tässä on nyt avain ja se avain on laitettu lukkoon ja olen avannut oven hyvin kauniiseen maisemaan ja ovi avautuu pikkuhiljaa enemmän. Kynnys on ylitetty! Lopuksi sanon vielä, että tänään katsoin itseäni peiliin aivan uusin silmin, hymy tuli silmistäni itselleni... oonkohan tulossa hulluksi? Mut jos oon niin mieluummin niin, sillä tässä tuntuu rakkaus."
Irma Asikainen, 67-vuotta, Lahti
"Sielukirjoittaminen ei toimi vaan sillä tietyllä hetkellä, kun otat paperin ja alat purkaa tuntemuksiasi tyhjälle arkille - ei, se jatkuu ja voimistuu, muuttaa muotoaan ja kaivelee sieluasi jopa nukkuessasi ja sinä avaudut, vaikket edes ajattelisi sitä. Ainakin itselleni on käynyt näin. Olen myös huomannut, että vedän puoleeni asioita, joiden on selkeästi tarkoitus tukea puhdistumista ja avautumista. Vierelle astuu ns. tukitoimia, jotka omalta osaltaan tekevät työtä tervehtymiseni hyväksi. Ts. kun on kerran päässyt alkuun sillä saralla, ei sieltä enää voi kääntyä takaisin, vaan sitä kirjoittamisen paloa täytyy ruokkia ja ruokkia, vaikka et sitä aina tietoisesti tekisikään."
"Joskus on päiviä, kun sielu lepää ja sen toiminta on rauhaisampaa, mutta sitten taas tulee suorastaan pakonomainen tarve kirjoittaa se seuraava "paakku" paperille, jättää siihen ja unohtaa. Me tarvitsemme sitä, vaikka emme ehkä aina tiedostaisikaan tuskaisten mielialojemme ja tunteidemme taustoja. Kirjoittaessa ne vain saavat muodon ja lakkaavat pikkuhiljaa olemasta osa meitä, osa sitä jokapäiväistä taakkaa, jota kannamme mukanamme aina ammoisilta ajoilta asti. Hyvää Sielukirjoittamisen matkaa kaikille!"
Nainen, 23-vuotta
"Sielukirjoittaminen on ollut ihan korvaamaton apu ja avain lukkoihin, joihin minulla ei aiemmin ollut mitään reittiä."
Nainen, 36-vuotta
"Minusta tuntuu, että jotakin loksahti kohdalleen ja sain avaimia, joita olen etsinyt vuosikausia elämääni. Aika näyttää tarkemmin mitä! Kurssin jälkeen olen huomannut kropan rentoutuvan ja tuntuu että elämänilo on alkanut löytymään."
Nainen, 45-vuotta
"Olen käsittämättömän rauhallisella mielellä. Koko ajan. Olen täynnä rakkautta."
Mies, 60:
"Kurssi oli mielenkiintoinen, rentouttava ja voimaannuttava. Jollakin käsittämättömällä tavalla onnistuin saamaan yhteyden syväjäädytettyyn sisäiseen lapseeni, mikä tuntui oivalluttavalta ja turvalliselta. Nyt kurssin jälkeen olo on tietoisempi sekä toiveikkaampi ja sain uskoa siihen, että toipuminen on mahdollista. Kiitos!"
Nainen, 35:
"Kurssi oli alkusysäys kasvuun ja itsetutkiskeluun. Pelottavienkaan asioiden kohtaaminen ei enää tunnu niin pelottavalta. Ennen kurssia ollut jännitys ja odotus on hävinnyt ja tilalla on toiveikas ja innostunut ihminen! Olo näin kurssin jälkeen on rentoutunut, kevyt ja ihana! Oli turvallista ja rentoa."
Mies, 38:
"Kokemus oli uusi ja hämmentävä - positiivinen. Pääsin yhteyteen tosi mukavasti ja se tuntuu hyvältä, olo on luottavaisempi. Kurssikokonaisuus oli selkeä ja kiireetön. Todella positiivinen ja itseään auttava kurssi."
Nainen, 40:
"Odotin alkuunpääsemistä alitajuntani kanssa. Ensin tuntui oudolta ja hassulta, kun kynä lähti liikkeelle. Rentoutuminen onnistui hyvin, tunnelma oli rauhallinen ja avoin. "Uskomaton" on ensimmäinen mielessäni oleva, kurssia kuvaava sana. Jos olisin tiennyt etukäteen mitä kurssilla tapahtuu, en ehkä olisi uskonut. Nyt tiedän, että sisäisellä lapsellani on minulle asiaa."
Nainen, 45:
"Kurssi on todella suositeltava. Se loi uskoa ja toivoa paranemiseen ja uuden yhteyden luomiseen. Sain hyviä kokemuksia sekä vinkkejä ja harjoitusten aikana lämpimiä energia-aaltoja. Oli tosi mielenkiintoista."
Nainen, 38:
"Ennen kurssille tuloa olin tosi stressaantunut. Kurssin jälkeen stressi oli kadonnut ja tilalle tuli levännyt olo. Tällä kertaa kurssi auttoi minua stressin purkamisessa. Tämä oli jo toinen kurssini!"
Nainen, 42:
"Sain mukavia muistikuvia lapsuudestani. Ennen kurssia olin kiireinen ja väsynyt, mutta kurssin jälkeen rauhallinen ja virkistäytynyt. Mielestäni kurssi auttoi tavoittamaan sisäisen minän, joka arjessa jää kuoren alle. Kurssi vahvisti minuutta, näin näkisin."
Nainen, 36:
"Sain sielukirjoittamisen avulla yhteyden auki. Tämä on ollut vaikutuksiltaan valtaisa koko elämässäni ja kaikilla sen osa-alueilla. En enää toimi menneisyyden tuskista käsin vaan vastuullisena aikuisena. Olen prosessin aikana viimein kasvanut aikuiseksi - hyvällä tavalla."
Nainen, 40:
"Kurssi oli mielenkiintoinen. Se auttoi minua sisimpäni tutkinnassa ja itseni etsimisessä. Pääsin hyvin rentoutuneeseen ja vapautuneeseen tilaan. Ja yhteys sisäiseen lapseenikin muodostui."
Kysymyksiä Sielukirjoittamisesta? Ota yhteyttä.